tiistai 3. kesäkuuta 2014

3.6. Kokoava arviointi

3.6 Syventävä osuus

Kokoava arviointi

 3.6.2014

Opettajaopintojeni aloittamisesta tulee nyt kevään lopuksi kuluneeksi kaksi vuotta, joka on varsin pitkä aika. Kun  kävin läpi vanhoja blogi kirjoitelmiani, palautui mieleen se miten monenlaista asiaa ja tunnelmaa on matkan varrella tullut koetuksi. Mieleeni tulee myös se oma osin harhainen käsitykseni tämän opiskelun vaativuudesta ja rankkuudesta. Ajattelin silloin, ennen aloitusta, kun tein opiskelumuodon valintaa, että mahdollisimman nopeasti homma olisi saatava ns. pulkkaan, joten opiskelun toteutustavaksi valitsin 1v. verkkopohjaisen vaihtoehdon. Toisena syynä nopeuden lisäksi oli kyllä se, että vaikka olen mielestäni varsin hyvä käyttämään kaikenlaisia ohjelmia (lähinnä insinööri- sellaisia), ovat kaikkinaiset some ohjelmat ja apuvälineet jääneet minulle täysin tuntemattomiksi eli siis tavoitteena oli metsästää kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Miksikäs ei! Jälkeenpäin ajatellen en olisi voinut olla enempää väärässä.

Ajattelin myös jotenkin naivisti, että koska toimin jo vakinaisena lehtorina ja koska minulla on takanani varsin monipuolinen työura, se otettaisiin myös jollakin tapaa huomioon tehtävissä ja niiden arvioinneissa. En tarkoita tässä helpottamista tai sormien läpi katsomista vaan enemmänkin asioiden suhteuttamista mittasuhteisiinsa. Myös tässä sain huomata olleeni todella väärässä. Olin samassa rivissä ritirinnan nuorten opettajiksi hamuavien tyttöjen ja poikien kanssa, vaikka usein tunsin oloni varsin papparaismaiseksi. Sen verran innokkaita ja kirkasotsaisia nuo nuoret olivat ja niinhän heidän kuuluukin olla. Tähän olisin kaivannut myös sitä suhteuttamista. Minulla koko tämä prosessi oli alun alkaen muodollinen välttämätömyys, joka oli kirjattu työsopimukseeni, välttämätön paha ikävästi sanoen, ei muuta. Tosin ajattelin, että voisin saada ja löytää itselleni jotain "kättäpidempää" oman opetustyöni tueksi.

Tuohon viimeiseen liittyy kolmas totautumatta jäänyt toiveeni. En ymmärtänyt koko opettamiskentän laajuutta ja tunsin todella huonosti humanistista tieteenalaa ja siellä käytettyjä opetusmenetelmiä ja välineitä. Olin luullut saavani jotain hyödyllistä juuri omaan teknis-matemaattiseen opetustyöhöni liittyen, mutta todellisuudessa painopiste olikin jossain varsin muualla, enkä yrityksistä huolimatta onnistunut oikein löytämään mitään, mistä olisi suoranaista hyötyä minulle. Vikaa on varmaan ollut myös omissa asenteissani, mutta jotenkin omasta näkövinnkelistä leimallista koko koulutukselle on ollut toisaalta sekavuus ja toisaalta (ehkä edelliseen liittyen) konkretian puute, joka on estänyt minun vaatimattomalla mielikuvituksella varustetun pääni löytämään omiin opetustilanteisiini soveltuvia asioita. Tietenkin jotain pientä silloin tällöin, mutta koko kuva vaikuttaa aika lailla edellä kuvailemaltani.

Opetusharjoittelun osuus oli mielestäni selkein ja helpoimmin hahmottuva kokonaisuus ja tuntuikin, että siitä sai eniten ajatuksia omaan opetustyöhönsä ja sen kehittämiseen.

 3.5 Kehittämistehtävä on vielä tätä kirjoittaessani vaiheessaan, mutta yritän tehdä siitä konkreettisen ja riittävän yksinkertaisen kokonaisuuden, jonka voisi viedä suoraan käytäntöön ja hyödynnettäväksi. Toivottavasti onnistun siinä.

 Esitän vielä lopuksi kertaalleen toivomukseni, että H-H:ssa mietittäisiin 1v. verkko-opetuskokonaisuuden ajoitusta uudemman kerran. Nykyisellään sen suorittaminen täysipainoisen opetustyön ohessa on mielestäni käytännön mahdottomuus. Toinen toiveeni liittyy teknis-matemaattisen aineiden opetukseen soveltuvien pedagogisten menetelmien ja käytäntöjen ottaminen mukaan erikoistumisopintoihin. Asiaa saattaisi auttaa jos joku/jotkut ryhmien ohjaajista omaisivat tämän taustan ja tämä huomioitaisiin myös ryhmäjaoissa.


3.4 Kokoava arviointi

3.4 Opetusharjoittelu

Kokoava arviointi

3.6.2014

Opetusharjoittelu oli mielestäni ehkä kaikkein mielenkiintoisin, mutta myös työläin kokonaisuus. Se kuitenkin kuvastaa mielestäni hyvin opettamiseen liittyviä käytännön sovelluksia ja käytäntöjä. Hyvää teoreettista taustaa antoivat lukupiirityöskentely, jossa kävimme läpi erilaisia oppimisympäristöjä.


Oli erityisen mielenkiintoista seurata muiden opettajien luentoja ja huomata miten erilaisia voivat lähestymistavat ja opettamisen tyylit olla. Omaa tapaansa opettaa oli (ja on) hyvä peilata muiden tyyleihin, tapoihin ja menetelmiin. Summauksena itselleni jäi mieleen oman persoonan ottaminen käyttöön ja laittaminen ”peliin”. Jotenkin tuntui, että se on ainoa johdonmukaisesti hyvään lopputulokseen johtava tapa. Käytännön toteutusmenetelmät voivat vaihdella, mutta opettajan on oltava omana itsenään, kliseitä mutta niin totta.


Omasta opetuksesta saamani palaute ei ollut niin mielenkiintoista kuin olin etukäteen kuvitellut. En tiedä johtuiko jonkinlaisesta kollegiaalisuudesta, että saamani palaute oli aika ympäripyöreää ja ”kilttiä” vaikka olin ohjeistanut tarvittaessa tiukkaankin analyysiin. Joka tapauksessa oli mielenkiintoista lukea mihin asioihin itse kukin kiinnitti huomiota ja kuinka erilaisia nuo huomiot saattoivat olla.


Yhteiskehittelyn ytot taas osoittivat, että ainoastaan kekseliäisyys (tai sen puute) rajoittaa yhteistoiminnallista oppimista. Niin moninaisia olivat lähestymistavat. Tässäkin kohtaa itseäni jäi mietityttämään (taas kerran) yhteistoiminnallisuuden toteuttaminen perinteisessä insinööriympäristössä, enkä ole oikein keksinyt vielä sovellettavaa tapaa.


Asiantuntijaluennot olivat kaikki mielestäni hyviä ja muistan seuranneeni niiden sisältöjä mielenkiinnolla. Kohti oppimisen suunnittelua ollaan menossa opiskelijan polkuineen. Myös erityisopetukseen liittyvät pohdinnat olivat ajatuksia herättäviä.


Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvä kokonaisuus ja vähemmän hajanainen kuin useat muut.

perjantai 21. helmikuuta 2014

MeSomettajat: Tervetuloa tunnistamaan stereotypiasi

21.2.2014

Tämä on ikävä kyllä kaikkein hankalin blogattava YTO:ni. Minulla ei ole oikein mitään mielikuvaa sisällöstä. Hämärässä muistissani on, että itselläni oli jotain elämää suurempia teknisiä vaikeuksia saada AC toimimaan ja taisi vielä olla, että onnistuin möhlimään aloituksen ajankohdan ja yritin päästä mukaan myöhässä. Muistini mukaan Somettajien ennakkomyynti mainos oli räväkkä ja tarkoitukseni oli siis kyllä osallistua keskusteluun, kun heidän YTO:sa osanottajamääräänsä ei oltu edes rajoitettu mitenkään. Useissa YTO:ssahan oli osanottajamäärärajoitus mikä teki osallistumisen aika hankalaksi. Useat ryhmät olivat ehtineet jo täyttyä siinä vaiheessa, ku n ennätin vierailemaan ningissä katsomassa mitä oli tarjontana.

Yrtin nyt tänään löytää enemmän materiaalia tähän YTO sessioon liittyen, mutta löysin vain vanhaa  vähän samantyyppistä keskustelua, jonka loppu tulemana oli, että tähän YTO:n liittyviä video clippejä ei ole enää missään katsottavissa. Tämä on tavallaan sääli, vaikka ymmärrän toki, että clipit eivät olleet varsinainen sisältö, vaan niiden katsomisen jälkeinen keskustelu. Siitä huolimatta ne olisi ollut mukava nähdä ja pohtia nyt sitten jälkikäteen millaisia ajatuksia niistä olisi itselle noussut mieleen.

Tämä on harmi siitäkin syystä, että videon käyttö keskustelun aloituksena voisi toimia todella hyvin. Siinähän voisi vaikka tuoda esiin (vaikka kärjistäenkin) jonkun näkökulman asiaan saada siten keskustelijat viritettyä jo valmiiksi "oikealle taajuudelle". Voisi rauhassa pelkistää, alleviivata, korostaa haastaa jne.



KaSaRi:n YTO foorumi Facebookissa

21.2.2014

Tämä YTO oli oma ensi kosketukseni FB maailmaan. Tähän osallistuin myös aika aktiivisesti ja itsestäni tuntui, että FB toimi todella hyvin tällaisen ongelman ratkaisun alustana. Keskustelua oli helppo seurata ja toisten näkökulmia ja esiin nostamia mahdollisia ratkaisumalleja oli todella mielenkiintoista lukea ja kommentoida. Erityisen mukavalta tuntui myös, kun joku muu kommentoi omia kirjoituksiani riippumatta siitä oliko hän samaa vai eri mieltä.

Tämä oli kaiken kaikkiaan varsin positiivinen kokemus ja ryhmä piti toteutuksen hyvin kasassa ja oli myös aktiivisesti mukana mielipiteidenvaihdossa. Voisin kuvitella, että tämän kaltaiselle "keskustelu alustalle" voisi olla myös itselleni jossain kohtaa käyttöä, kun pitää mahdollistaa vapaamuotoinen ajatusten ja ideoiden välitys, joka on vielä ajasta ja paikasta riippumatonta.

Tässä päästiin muistaakseni myös loppuun asti eli ryhmä paljasti lopulta opettajan käyttämän keinon saada yksi oma/mielivaltaisesti käyttäytyvä koululainen "ruotuun".

Tämän enempää en ikävä kyllä muista tästäkään, kun aikaa toteutuksesta on jo vierähtänyt liki vuosi
 .

Satupaman YTO

21.2.2014

Tämä YTO oli Spypen avulla toteutettu ns. world cafe (mitä se sitten tarkoittaakin?) istunto. Tästä muistikuvani ovat ikävä kyllä aika heikot, mutta muistelen, että jostain syystä ja joidenkin yhteensattumien summana meitä oli aika vähän lopuksi linjoilla keskustelemassa.

Alkuperäinen ajatus taisi olla, että ryhmä olisi jotenkin ensi alkuun alustanut joistain teemakokonaisuuksista ja niistä olisi sitten keskusteltu ryhmässä (ja voi olla, että näin tapahtuikin?), mutta oman muistini kukaan lopulta taisimme päätyä pelkkään keskusteluun iästä, opettajuudesta ja yhteistyöstä.

Muistaakseni keskustelu oli vilkasta ja mielenkiintoista ja muistan myös silloin miettineeni kuin erinomainen yhteistyön muoto on puhdas keskustelu; ei mitään ylimääräistä, ei mitään päälle liimattua nokkeluutta, ei mitään teknisiä vaikeuksia (Skype toimi silloin moitteetta). Teema oli hyvä ja kosketti enempi tai vähempi kaikkia keskustelijoita ja keskustelijat olivat aktiivisia.

Jos oikein yritän pinnistää, saatan muistaa jopa päässeemme jonkinlaiseen konsensukseen siitä, että eri ikäisten ihmisten (oli sitten kyse reaali iästä tai opettaja iästä) yhteistyö voi parhaimmillaan olla todella rikastuttavaa ja kaikille osapuolille paljon antavaa.

YTO Räppiä yhdenvertaisuudesta

21.2.2014

Aikaa on vierähtänyt jo tovi jos kaksi, kun tässä olin tässä räpissä mukana ja kun ehdin ja jaksoin tänne blogiin mitään kirjoittaa. Koko syksy oli melkoista haipakkaa opetuksen kanssa ja vaikka "pyhä" tarkoitus oli saada näitä kesken ja vaiheeseen jääneitä oppimisen tekoja (?) tehtyä, niin voimia ei vaan yksinkertaisesti riittänyt.

Nyt hiihtolomalla homma on taas lähtenyt liikkeelle ja jotain olen saanut myös tehdyksi ja palautetuksi. Kasper tehtävät 6B ja 7B ja säädöstehtävän lähetin arvioitaviksi, mutta Kasper 8B ja 9B saavat jäädä odottamaan vuoroaan, kun hyllystäni ei löytynytkään tarvittavia lähdekirjoja, toisin kuin muistelin/luulin.

Eli nyt sitten muistellaan mitä tulikaan viime keväänä tehtyä ja mitä siitä jäi mieleen näistä yhteistoiminnan työpajoista. Huh! Ensimmäinen mieleen jäänyt asia oli se, että eri ryhmät olivat kyllä löytäneet todella erilaisia, vauhdikkaita ja minulle ennestään tuiki tuntemattomia lähestymistapoja yhteistoiminnallisuuteen. Ehkä yksi erikoislaatuisimmista oli tämän otsikon alaisuuteen sijoittuva yhdenvertaisuus räp, jossa ajatuksena oli kasata yhdenvertaisuus teemaan liittyvä sanoitus räp musiikkiin. Jos oikein muistan lähdimme ensin liikkeelle aika yleiseltä tasolta, mutta sitten muutaman iteraatiokierroksen (joissa luimme toistemme tuotoksia ja poimimme niistä uusia ajatuksia) jälkeen alkoi muodostua yhteiset teemamme ja riimimme.

Tehtävä taisi olla kolme tai nelivaiheinen ja tein kyllä mielestäni kaikki vaiheet loppuun. Jotenkin kuitenkin omaksi muistikuvakseni jäi, että en ole nähnyt lopullista kokonaisuutta. Taisin olla ensimmäisten joukossa valmiina ja joillain oman tuotoksen saaminen mukaan viipyi ja sitten taisikin jo tulla kesä. Nyt kun yritin kaivella lopputuloksen www sivua (olikohan se sivusto) en onnistunut löytämään sen linkkiä sähköpostieni joukosta.

Joka tapauksessa ryhmä oli aikaan saanut mielenkiintoisen konseptin, joka vaikutti hyvin mietityltä ja suunnitellulta. Siinä oli hauska olla mukana (ehkä siksi eteninkin varsin ripeästi), mutta en oikein keksi miten ja missä itse osaisin tämän tyyppistä lähestymistapaa hyödyntää. Ehkäpä jonkin idean jalostamisessa ja tiivistämisessä kollektiivisesti?

1. Tulkintafoorumi

31.10.2012

1. tulkintafoorumissa sovittiin, että jokainen valitsee oman some-työkalun. Ryhmäläisillä voi olla sama valinta, mutta itselle ko. sosiaalisen median sivusto/työkalu/etc pitää olla suhteellisen uusi. Ei siis paljoakaan kokemusta etukäteen.

Sovittiin seuraavat asiat some-työkalun tutkittaviksi asioiksi:
  • Turvallisuus
  • Aktivoiva
  • Addiktoiva
  • Hyöty
  • Haitta