Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata tietotekniikan käytön mahdollisuuksia rakennusprosessissa ja selittää rakennusalan sovellusohjelmien toiminta- ja käyttötapoja. Opiskelija osaa hyödyntää suuntautumisalueensa (rakennetekniikka /talotekniikka) sovellusohjelmien ominaisuuksia rakennusalan tehtävissä.
Jakson sisältö koostuu rakennusalan sovellusohjelmien käytöstä ja niiden hyödyntämisestä rakennushankkeen eri tehtävissä.
Kolmen tunnin opetuskokonaisuutta arvioimassa oli Kimmo Sani, joka toimii rakennustekniikan lehtorina Metropoliassa. Tässä alla Kimmolta saamani palaute.
Kyseessä oli Rakentamisen IT-sovellukset kurssin opetuskerta,
jonka piti rakennustekniikan opettaja Aarne Seppänen. Opiskelijat olivat toisen
vuosikurssin insinööriopiskelijoita. Tällä opetuskerralla tehtiin myöhemmin
palautettavaa harjoitustehtävää. Opettaja kertoi hyvin alussa, mitä tällä
opetuskerralla tehdään ja miten harjoitus liittyy muihin kurssin aihepiireihin.
Tätä tunnilla tehtävää harjoitusta oli aloitettu tekemään jo edellisellä
kerralla, jota siis jatkettiin tällä kerralla. Harjoitus oli tosiaan myöhemmin
palautetta ja tähän opettaja antoi selkeät ohjeet, mitä palautetaan ja minne.
Opetus oli toteutettu niin, että opettajalla oli kurssista
laadittu Powerpoint-kalvot, joihin oli koottu harjoituksen etenemisen eri
kohdat. Ensin opettaja kävi pienissä kokonaisuuksissa läpi harjoitusta
Powerpoint-kalvoilla. Tämän jälkeen hän näytti rakennesuunnitteluohjelmalla
käytännössä nämä vaiheet, jonka jälkeen opiskelijat toteuttivat itse omaan
suunnitelmaansa nämä samat toiminnot. Samalla kun opiskelijat tekivät omia
harjoitustöitään eteenpäin, kiersi opettaja neuvomassa ongelmatilanteissa.
Muutamalla kerralla yksittäisen opiskelijan neuvomiseen kului aikaa hieman
enemmän, jolloin muun luokan keskittyminen hieman herpaantui. Tämä on tietysti
ymmärrettävää, eikä tämäntyyppistä ohjausta oikein muuten voida toteuttaa.
Mielestäni tämän opetuskerran rakenne oli erittäin hyvin suunniteltu ja
teoriakalvot tukivat hyvin käytännön toteutusta. Mielestäni oli hyvä käyttää
teoriakalvoja opetuksen tukena, vaikka opiskeltiinkin
rakennesuunnitteluohjelman käyttöä.
Tämäntyyppisissä ohjelmiin liittyvissä koulutuksissa on se
vaara, että jos ohjelmiin tai koneisiin tulee jotain ongelmia, niin tämä aika
on suoraan pois opetuksesta. Lisäksi tämänlaiset ongelmatilanteet rikkovat
opetuksen rytmiä ja hävittävät opetuksen punaisen langan. Tällä kertaa tämän
tyyppisiltä ongelmilta vältyttiin. Yksi keino saada ohjelmistoihin liittyvä
opetus etenemään mahdollisimman häiriöittä, olisi käyttää kahta opettajaa,
jolloin toinen opettaja voisi kiertää luokassa varmistamassa, että kaikki
saavat tehtyä harjoitustaan ilman keskeytyksiä. Tämä tietysti tarkoittaa
kaksinkertaisen resurssin sitouttamista opetukseen.
Opettajan opetustyyli oli rauhallista ja selkeästi etenevää.
Hän myös korosti tiettyjä asioita artikuloimalla korostetun selkeästi ja hieman
kovemmalla äänellä. Mielestäni tämä tapa tuntui hyvältä, koska nämä kohdat
selvästi havahduttivat luokkaa. Opettajan ohjeistus harjoituksen etenemisessä
vaikutti olevan sopivan nopeaa niin, että kaikki opiskelijat ehtivät tehdä
omaan harjoitukseensa vastaavat toimenpiteet. Opetus eteni vaihe vaiheelta,
joka myös omalta osaltaan selkeytti kokonaisuutta. Opetuskerran aikana ei
pidetty taukoja, mutta toisaalta koska kaikki tekivät omaa harjoitustyötään
eteenpäin, niin vaikutti aikakin siltä, että taukoa ei tarvittu. Taukoja voisi
toisaalta hyödyntää myös opetuksen rytmittämiseen.
Ilselleni heräsi tästä opetuskerrasta ajatus, että voisin
itsekin hyödyntää omassa opetuksessani opetuksen rakenteena edellä kuvattua
menetelmää, jossa asioita käytäisiin läpi pienissä kokonaisuuksissa, jonka
jälkeen opiskelijat tekevät harjoitusta eteenpäin itsenäisesti. Vaikka itse en
opeta ATK-ohjelmistoja, niin silti tämäntyyppistä harjoitusta voisin käyttää
tuntiharjoituksiin, joissa harjoitellaan luentoihin liittyvien asioiden
käytännön toteuttamista. Näin pystyisin paremmin varmistamaan, että kaikki
opiskelijat olisivat samassa vaiheessa harjoituksessaan.
Kiva lukea, että tämän osionkin olet aloittanut! Millainen oli käymänne keskustelu ennen ja jälkeen session, mihin pyysit Kimmolta erityisesti palautetta ja miten Kimmon palaute auttaa sinua eteenpäin? Mitä opetusharjoittelun seurannan taustamonistetta tarjosit Kimmolle tarkasteluun (Vespa Ning OPS 3.4)?
VastaaPoistaKäytin Kimmolta palautteen saamiseksi saman tyylin kysymyksiä, kuin hän omasta opetuksetaan, jota olin seuraamassa. Pyysin havaintoja omasta esiintymisestäni sekä opetustyylistäni mm: artikuloinnista, kuuluuko puhe, opiskelijoiden huomioiminen, toistanko jotain täytesanoja tms., mitä hyvää/huonoa opetustyylissäni on, jne. Halusin myös Kimmoa havainnoimaan luokan tunnelmaa ja yleistä aktiviteetin tasoa.
VastaaPoista