tiistai 16. lokakuuta 2012

Palaute omista tunneista

12.10. 2012, klo 8-11 Rakentamisen IT -sovellukset opintojakso (3h)

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvata tietotekniikan käytön mahdollisuuksia rakennusprosessissa ja selittää rakennusalan sovellusohjelmien toiminta- ja käyttötapoja. Opiskelija osaa hyödyntää suuntautumisalueensa (rakennetekniikka /talotekniikka) sovellusohjelmien ominaisuuksia rakennusalan tehtävissä.

Jakson sisältö koostuu rakennusalan sovellusohjelmien käytöstä ja niiden hyödyntämisestä rakennushankkeen eri tehtävissä.

Kolmen tunnin opetuskokonaisuutta arvioimassa oli Kimmo Sani, joka toimii rakennustekniikan lehtorina Metropoliassa. Tässä alla Kimmolta saamani palaute.


Kyseessä oli Rakentamisen IT-sovellukset kurssin opetuskerta, jonka piti rakennustekniikan opettaja Aarne Seppänen. Opiskelijat olivat toisen vuosikurssin insinööriopiskelijoita. Tällä opetuskerralla tehtiin myöhemmin palautettavaa harjoitustehtävää. Opettaja kertoi hyvin alussa, mitä tällä opetuskerralla tehdään ja miten harjoitus liittyy muihin kurssin aihepiireihin. Tätä tunnilla tehtävää harjoitusta oli aloitettu tekemään jo edellisellä kerralla, jota siis jatkettiin tällä kerralla. Harjoitus oli tosiaan myöhemmin palautetta ja tähän opettaja antoi selkeät ohjeet, mitä palautetaan ja minne.
Opetus oli toteutettu niin, että opettajalla oli kurssista laadittu Powerpoint-kalvot, joihin oli koottu harjoituksen etenemisen eri kohdat. Ensin opettaja kävi pienissä kokonaisuuksissa läpi harjoitusta Powerpoint-kalvoilla. Tämän jälkeen hän näytti rakennesuunnitteluohjelmalla käytännössä nämä vaiheet, jonka jälkeen opiskelijat toteuttivat itse omaan suunnitelmaansa nämä samat toiminnot. Samalla kun opiskelijat tekivät omia harjoitustöitään eteenpäin, kiersi opettaja neuvomassa ongelmatilanteissa. Muutamalla kerralla yksittäisen opiskelijan neuvomiseen kului aikaa hieman enemmän, jolloin muun luokan keskittyminen hieman herpaantui. Tämä on tietysti ymmärrettävää, eikä tämäntyyppistä ohjausta oikein muuten voida toteuttaa. Mielestäni tämän opetuskerran rakenne oli erittäin hyvin suunniteltu ja teoriakalvot tukivat hyvin käytännön toteutusta. Mielestäni oli hyvä käyttää teoriakalvoja opetuksen tukena, vaikka opiskeltiinkin rakennesuunnitteluohjelman käyttöä.

Tämäntyyppisissä ohjelmiin liittyvissä koulutuksissa on se vaara, että jos ohjelmiin tai koneisiin tulee jotain ongelmia, niin tämä aika on suoraan pois opetuksesta. Lisäksi tämänlaiset ongelmatilanteet rikkovat opetuksen rytmiä ja hävittävät opetuksen punaisen langan. Tällä kertaa tämän tyyppisiltä ongelmilta vältyttiin. Yksi keino saada ohjelmistoihin liittyvä opetus etenemään mahdollisimman häiriöittä, olisi käyttää kahta opettajaa, jolloin toinen opettaja voisi kiertää luokassa varmistamassa, että kaikki saavat tehtyä harjoitustaan ilman keskeytyksiä. Tämä tietysti tarkoittaa kaksinkertaisen resurssin sitouttamista opetukseen.

Opettajan opetustyyli oli rauhallista ja selkeästi etenevää. Hän myös korosti tiettyjä asioita artikuloimalla korostetun selkeästi ja hieman kovemmalla äänellä. Mielestäni tämä tapa tuntui hyvältä, koska nämä kohdat selvästi havahduttivat luokkaa. Opettajan ohjeistus harjoituksen etenemisessä vaikutti olevan sopivan nopeaa niin, että kaikki opiskelijat ehtivät tehdä omaan harjoitukseensa vastaavat toimenpiteet. Opetus eteni vaihe vaiheelta, joka myös omalta osaltaan selkeytti kokonaisuutta. Opetuskerran aikana ei pidetty taukoja, mutta toisaalta koska kaikki tekivät omaa harjoitustyötään eteenpäin, niin vaikutti aikakin siltä, että taukoa ei tarvittu. Taukoja voisi toisaalta hyödyntää myös opetuksen rytmittämiseen.

Ilselleni heräsi tästä opetuskerrasta ajatus, että voisin itsekin hyödyntää omassa opetuksessani opetuksen rakenteena edellä kuvattua menetelmää, jossa asioita käytäisiin läpi pienissä kokonaisuuksissa, jonka jälkeen opiskelijat tekevät harjoitusta eteenpäin itsenäisesti. Vaikka itse en opeta ATK-ohjelmistoja, niin silti tämäntyyppistä harjoitusta voisin käyttää tuntiharjoituksiin, joissa harjoitellaan luentoihin liittyvien asioiden käytännön toteuttamista. Näin pystyisin paremmin varmistamaan, että kaikki opiskelijat olisivat samassa vaiheessa harjoituksessaan.



2 kommenttia:

  1. Kiva lukea, että tämän osionkin olet aloittanut! Millainen oli käymänne keskustelu ennen ja jälkeen session, mihin pyysit Kimmolta erityisesti palautetta ja miten Kimmon palaute auttaa sinua eteenpäin? Mitä opetusharjoittelun seurannan taustamonistetta tarjosit Kimmolle tarkasteluun (Vespa Ning OPS 3.4)?

    VastaaPoista
  2. Käytin Kimmolta palautteen saamiseksi saman tyylin kysymyksiä, kuin hän omasta opetuksetaan, jota olin seuraamassa. Pyysin havaintoja omasta esiintymisestäni sekä opetustyylistäni mm: artikuloinnista, kuuluuko puhe, opiskelijoiden huomioiminen, toistanko jotain täytesanoja tms., mitä hyvää/huonoa opetustyylissäni on, jne. Halusin myös Kimmoa havainnoimaan luokan tunnelmaa ja yleistä aktiviteetin tasoa.

    VastaaPoista